torstai 11. elokuuta 2016

Metso syyssoitimella

Eilen Koski TL:n metsissä koirasmetso oli jo hyvässä syysvireessä. Se oli tullut uhittelemaan ja pöyhkeilemään metsänomistajaa metrin päähän. Mustikkaa syönyt homenokka jäi metsän valtiaaksi isännän lähdettyä pois paikalta. Koskelaisten kanssa lähdettiin illalla etsimään kyseistä nokan napsuttajaa. Lintua ei vaan tuntunut löytyvän, vaikka matkimme ääniä ja paukutimme risuja sen houkuttelemiseksi esille. Kääntyessämme poispäin musta kuningas tuli kuitenkin maata myöten puiden ja mustikanvarpujen lomasta hiljalleen meitä kohti. Oltuani kyyryssä metso tuli lähes kosketusetäisyydelle, jolloin se oli helppo ottaa kiinni rengastusta varten. Lintu painoi nelisen kiloa ja siiven mittaa oli kertynyt lähes 40 cm. Pyrstöstä muutama sulka oli muita lyhyemmät. Tutkiskelun jälkeen aiemmista kevään linnuista poiketen tämä metsokoiras innostui entistä enemmän soidinvireeseen, kun sai sopivia riitapukareita kaksintaisteluun. Kaula pitkänä ja pyrstö levitettynä arvokkaasti asteleva ukkometso on uljas näky. Voimaa linnulla on uskomattoman paljon.


Syyssoitimella oleva metsokukko kaipaa kilpakaveria.

Uljas metsän valtias kaikessa komeudessaan.