Pidennetyllä viikonlopulla kiertelimme Kaakkois-Suomea itärajan tuntumassa. Olimme noin 50 km päässä Kotkasta, kun Hovinsaaresta ilmoitettiin ruostepääsky. Harvoin käy näin hyvä tuuri. Kolmessa vartissa lintu oli kaukoputken näkökentässä jopa ennen muita paikallisia bongareita. Tähän aikaan ruostepääsky on varsin harvinainen kesävieras meillä, joten aihetta leveään hymyyn oli. Illaksi köröttelimme Imatralle, osin kärsimyksen ja onnekkaan sattuman kautta tarjottiin valtionhotellista samaan hintaan ylimmän kerroksen sviittiä, jossa kelpasi oleilla mahtavissa maisemissa ja hienoissa puitteissa kuin olisi aatelislinnassa asunut. Sauna ja altaassa pulikointi kuuluivat tietysti ohjelmaan. Pihamaalla ja puistossa kukki näyttäviä alppiruusuja. Vuoksen rannoilla sielu lepäsi.
 |
| Imatran linnatyylinen valtionhotelli koko komeudessaan. |
Seuraava aamu alkoi viileänä ja sateisena täyttävän aamiaisen jälkeen. Rautjärvellä sain uuden rengastuspinnan, kun pellon reunassa juoksenteli kuovin poikanen. Jatkoimme matkaa pohjoiseen päin aina Joensuuhun saakka, missä aurinko porotti taivaalta, lämpötila jäi kuitenkin +17 asteeseen. Koska aikaa ei ollut lähteä edemmäs, käännyimme takaisin ja kurvasimme Tohmajärven Värtsilään rajavyöhykkeelle. Sääperissä ei juuri lintuja näkynyt pientä pyrstötiaisparvea ja ääntelevää ruisrääkkää lukuun ottamatta. Onnetar puuttui jälleen peliin. Hiekkatiellä pysähdyin katsomaan ojanvarren kukkia ja perhosia. Muutamia kartta- ja neitoperhosia lenteli ohitse, kunnes yhtäkkiä ruohikosta nousi ylös pieni keltaisenkirjava mittariperhonen. Tunnistin perhosen heti harvinaiseksi pantterimittariksi, josta sain uuden elämyspinnan. Myöhemmin niitä löytyi vielä kolme yksilöä lisää.
 |
| Kuovin poikanen kädessä ennen rengastusta. |
Jäimme seuraavaksi yöksi Parikkalaan. Siikalahden lintujärvellä oli vähän vaisua. Kuhankeittäjää ei näkynyt eikä kuulunut. Kaulushaikara puhalteli etäämmällä, luhtahuitti äänteli puolestaan taas aivan korvan juuressa. Pari luhtakanaa, satakieliä, viitakerttunen ja kukkuva käki listan jatkona. Aikaisin aamulla kävin risteilevän metsätieverkoston päässä kuuntelemassa ja katsomassa nuorta sinipyrstöä, joka lauloi aktiivisesti kuusen latvassa jylhissä vaaramaisemissa. Idänuunilintu oli myös ollut paikalla. Päivä oli hyvin lämmin ja aurinkoinen ennusteen mukaisesti, +22 astetta tuntui jo kesältä. Paluumatka Joutsenon ja Virolahden kautta Saloon sujui väsyneenä useamman pysähdyksen kautta.
 |
| Alppiruusut kukkivat näyttävästi kesäkuun alussa. |
