Elokuun helteet alkavat olla takana päin, mukavan lämmintä on kuitenkin vielä ollut pienistä sadekuuroista ja hiostavista ukkosista huolimatta. Loppukesä on ollut varsin erikoinen. Erityisen aggressiiviset ampiaiset ovat kiusanneet kulkijoita joka paikassa. Kuivuus tuntuu kaikkialla. Päiväperhoset ovat vähissä ja valtaosa muuttolinnuista on suunnannut jo etelään. Yölämpötilat ovat olleet korkeita parinkymmenen asteen tienooilla alkuillasta. Pohjanlepakot ovat hyörineet aktiivisesti omaa rataansa hämärän laskeuduttua. Taivaankannen mielenkiintoisimpia ilmiöitä on viime aikoina ollut superkuu, ts. Kuu on ellipsin muotoisella radallaan lähinnä Maata täydenkuun aikaan ollen kirkkaimmillaan ja suurimmillaan. Heinä-syyskuun aikana nähtävistä kolmista superkuista iltayön 10.8. pitäisi olla kaikkein näyttävin. Edellisenä iltana kuvailin Kemiön-Perniön maisemissa meriveden pintaan heijastuvaa kirkasta kuunsiltaa rantapuiden välistä.
 |
| Superkuu on saanut keltaista väriä klo 21.55. |
 |
| Superkuu Salossa sunnuntai-iltana klo 21.39. |
 |
| Kuunsiltaa Kemiön Mainiemestä Perniön Matildedaliin. |
 |
| Täysikuu näytti tältä lauantai-iltayöstä klo 22.37. |
