sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Etelän kaamosta Halikonlahdella

Marraskuun päivät ovat olleet todella pimeitä viime aikoina. Aurinkoa ei ole pahemmin näyttäytynyt, taivas on jatkuvasti pilvessä, sumu ja vesisade ovat synkistäneet tunnelmaa mustassa maaperässä. Valoisa aika vähenee muutoinkin talvipäivänseisaukseen asti. Hyvällä syyllä voikin puhua etelän kaamoksesta. Ulkosaaristossa tuuliset olosuhteet ovat olleet arkipäivää. Etelässä on kuitenkin ollut varsin lauhaa, lämpötila on pysynyt sitkeästi +5...+10 asteessa. Tuoreen tiedon mukaan Lappeenrannan satakieltä ei ole enää havaittu. Talvipinna lajista pitää siis haudata toistaiseksi. Mynämäen mustanmerenlokki sen sijaan oli tänäänkin paikalla, tosin mitään takeita sen jäämisestä joulukuulle ei vielä tässä vaiheessa ole. Ruotsin Öölannissa piipahtanut amerikanpääsky olisi ollut tervetullut lisä Suomen lintujen lajiluetteloon ja monen bongarin pinnatilastoon.

Peukaloinen viihtyy Halikonlahden puhdistamontien varressa.

Pitkästä aikaa tein retken Salon Halikonlahden altaille. Kaukisen Marko oli suorittanut jo aamureippailun. Peippolinnuista mainittakoot pidempään viihtyneet 40 tikliä, 30 hemppoa ja 9 peippoa. Västäräkkiä ei tänään löytynyt. Puhdistamontiellä koivun oksalla istuskeli kottarainen ja laskuojan putken suulla päivysti terhakas peukaloinen. Kakkosaltaalla uiskenteli 60 isokoskeloa ja kaksi uiveloa, jotka siirtyivät sinne kolmosaltaalta. Vanha merikotka lensi matalalla Salonjoen yllä kaupungin keskustan suuntaan. Lopuksi kuusi laulujoutsenta (2ad+4juv) laskeutui paikalliseksi kakkosaltaalle toitottaen. Syksyn aikana Halikonlahden altaiden yleisilme on uudistunut. Altaiden reunoja kiertävät varsin leveät sepelipäällysteiset luontopolut, joita pitkin pääsee patikoimaan uusille alueille. Työ on vielä pahasti kesken ja se näkyy maastossakin monin paikoin.


Leveät sepelipäällysteiset ja merkityt luontopolut kiertävät altaita.