Viime päivinä yöt ovat olleet mantereella jo pakkasen puolella etelärannikkoa myöten. Kylmä pohjoistuuli ajaa lintuja etelään. Lapintiaiset ovat lähteneet evakkoon. Niitä on kuultu ja nähty huomattavasti varsinaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella länsirannikolla saakka. Nämä lienevät ennemminkin Venäjältä kuin Suomen Lapista peräisin. Muiden tiaisten vaellusmäärät ovat nousseet tuhansiin Hankoniemellä. Taigan asukkeja, lapinpöllöjä, on siirtynyt Hämeeseen, Keski-Suomeen ja itärajalle paremmille myyrämarkkinoille. Tunturi-Lapin sepelrastaat ovat muuttomatkallaan Suomen halki lokakuun aikana muiden rastaiden tavoin. Sinipyrstöjä nähdään myös etelä- ja lounaisrannikoilla etenkin lokakuussa vuosittain. Kanta on kasvanut viime vuosina maassamme, osasyy selittyy myös sillä, että lajia osataan etsiä oikeista paikoista ja näissä retkeillään sopivaan aikaan. Tunturikiuruja valuu yksitellen etelään, nekin ovat peräisin ilmeisesti Pohjois-Norjasta ja Venäjän luoteisosista.
 |
| Lapintintit ovat lähteneet lokakuun vaellukselle kohti etelää. |
Ravinnon ja lämpötilan vähetessä niin muutto- kuin paikkalinnutkin siirtyvät hiljalleen ruokintapaikkojen ääreen. Pihapensaissa ja puutarhoissa tiksuttelee punarintoja, joista huono-onnisimmat lentävät ikkunoita päin. Valtaosa meikäläisistä punarinnoistakin muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan talvea viettämään. Englannin kansallislintuna sympaattinen punarinta laulaa talvehtimisalueillaan miltei kellon ympäri. Jos sääennusteisiin on uskomista niin ankara ja kylmä talvi Euroopassa verottaa sankoin joukoin pikkulintuja mm. punarintoja. Ruokinnan aloittaminen kohta onkin paikallaan. Maassamme viivyttelee vielä runsaasti muuttolintuja, joiden lajinsa viimeiset yksilöt poistuvat vasta viime tingassa osan jäädessä uhmaamaan Suomen talvea. Lokakuun alun lämpimähköissä syyskeleissä havaittiin vielä myöhäisiä hyönteissyöjälintuja, kahlaajia ja petolintuja.
 |
| Punarinta on törmännyt ikkunaan kohtalokkain seurauksin. |
