maanantai 24. lokakuuta 2011

Isokirvistä etsimässä Utössä

Sunnuntai alkoi syksyisen lämpimänä ja poutaisena Salossa. Aamukahdeksan jälkeen kuuntelin Ylen Radio Suomen luontoretki -sarjassa Ulkoluotojen geologiaa, missä luontotoimittaja Juha Laaksonen haastatteli allekirjoittanutta. Sitä voi halutessaan kuunnella paraikaa jälkeenpäin Ylen Areenassa os. http://areena.yle.fi/audio/1319347011631. Iltapäivällä lähdin huristelemaan vaihteeksi Utöseen päin, olihan siellä havaittu viime päivinä itäisiä vieraita isokirvisiä peräkkäisinä päivinä. Suunnitelmissa oli muutoinkin käydä katsomassa lokakuun lopun lintumaailmaa ulkosaaristossa. Saaressa oli ollut varsin lämmin päivä +11 astetta. Ruohosen Laura oli havainnut auringon paisteessa varsin myöhäiset kaksi neitoperhosta. Myös punaiset syyskorennot olivat vielä olleet lennossa.

Kesnäsin kivikkoa Utön eteläosassa.

Nuori haarapääsky kylän rannassa venevajan katonharjalla.
Maanantaina 24.lokakuuta YK:n liputuspäivänä lämpötila kipusi tänäänkin +10 asteeseen kohtalaisesta lounaistuulesta huolimatta. Vajaan kymmentuntisen valoisan retkeilyn aikana huomasi selvästi, että lintuja oli vähemmän verrattuna edellisiin päiviin. Päivän projekti oli isokirvinen, joka osoittautui varsin hankalaksi ja työlääksi bongauskohteeksi. Loppujen lopuksi lähes kaikki onnistuivat näkemään ja kuulemaan kirvisen itä- ja pohjoisrannassa. Illaksi yksi isokirvinen jäi yöpymään itäniityn eteläpuolelle katajikon reunaan, josta sitä ei aiemmin ketjussa kuitenkaan onnistuttu komppaamaan. Öhmanin Ossi sai lajista eliksen, joten onnittelut aktiiviselle bongarinalulle! Viirukerttuliryhmä saa laittaa kyllä paremmaksikin. Päivän aikana piristävä yllätys oli kylän rannassa lentävä ja venevajoilla istuskeleva nuori haarapääsky. Itärannan ruovikon levävalleilla hyöri tiltaltti. Sataman yllä lensi ampuhaukka ja kylillä pyöri pari hemppoa ja kymmenisen pikkuvarpusta. Lukuisten pikkulintujen varoitukset kielivät eilen löytyneen varpuspöllön olemassaolosta, mutta pöllöä ei ilmeisesti kukaan kumminkaan nähnyt. Kasvisto on edelleen rehevää ja vehreää. Keltaiset huopakeltanot kukkivat uudelleen karuilla hiekka- ja sora-alustoilla. Vähäisiä pihlajanmarjoja hyödyntävät vaeltavat punatulkut.

Huopakeltano kukkivana Utössä lokakuun lopulla.

Punatulkkukoiras mutustelee pihlajanmarjoja.